Idea nuorten kalastusopaspalveluun tuli, kun olin itse noin 13-vuotias. Olin silloin todella innokas kalastamaan, ja halu päästä kalaan oli suuri. Koulussa piti kirjoittaa esitelmä, jonka aiheena oli kertoa palvelusta, jota ei löytynyt omasta kotikaupungista. Keksin heti, että kotikaupungissani ei ollut nuorille suunnattua kalastusopaspalvelua.
Minulla oli todella kova halu päästä kalastamaan, ja rannalta kalastaminen oli alkanut käydä tylsäksi. Isälläni oli kuitenkin vene, jolla pääsi kalaan aina kun hän ehti. Hänellä oli kuitenkin paljon töitä, eikä aikaa ollut lähteä kalaan kanssani niin usein kuin olisin halunnut. En myöskään saanut ajaa venettä yksin, koska olin alaikäinen ajamaan rekisterissä olevaa venettä. Yleensä kalareissut veneellä olivat vain viikonloppuisin, mikä ei riittänyt minulle.
Kirjoitin siis esitelmän siitä, miten nuorille pitäisi olla palvelu, joka mahdollistaa kalastamisen turvallisesti veneellä sekä mahdollisuuden saada neuvoja kalastukseen. Kolmen vuoden päästä löysin kirjoittamani esitelmän uudestaan, ja minulle tuli heti tunne, että tämä pitää toteuttaa.
Silloin minulle tuli tunne siitä, että haluan antaa samankaltaisille nuorille sen, mitä itse toivoin nuorempana. Nimi Vapataipuu tulee siitä, kun olimme kavereiden kanssa kalassa ja jollain oli kala kiinni, silloin sanottiin: ”taipuu, taipuu”. Keksin siitä sitten, että mikä taipuu – no vapa. Siitä syntyi Vapataipuu.
